Suomen leijona

Meidän yhteinen tunnuksemme, jolla on pitkä historia.

Leijona on vanha, yleinen eläin monien maiden vaakunoissa ja lipuissa.

Suomen vaakunan malli on Kustaa Vaasan hautamuistomerkistä vuodelta 1583. Tämä Uppsalan tuomiokirkossa oleva vaakuna oli Eric O. W. Ehrströmin lähtökohtana hänen suunnitellessaan itsenäisen Suomen ensimmäistä vaakunaa.

Suomen vaakunan leijona on samanlainen kuin Länsi-Götanmaan ja Smoolannin vaakunassa, ja se on alkujaan peräisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta Folkunga-suvun sukuvaakunasta. Suomen herttua Valdemar Maununpoika, joka kuului tähän sukuun, käytti leijonaa vaakunassaan jo 1300-luvun alussa.

Suomen leijonan kaksi erilaista miekkaa muistuttavat Karjalan vaakunassa esiintyviä. Koska Ruotsi ja Venäjä kävivät Karjalan alueista vuosina 1579–1595 ankaraa taistelua, tämän on tulkittu symboloivan sitä, että Folkungien Götan leijonalla on oikeassa etukäpälässä lännen suora miekka ja leijona polkee jalkoihinsa idän käyrän sapelin.

Leijonasta tuli itsenäisen Suomen tunnus v. 1917.